Hyvää epäonnistumisen päivää!

Facebookissa tiesivät kertoa, että tänään 13.10.2013 on kansallinen epäonnistumisen päivä, ja (WebCal.fin mukaan) Luonnonkatastrofien vähentämisen, Suomalaisen oluen ja Selkeän kielen päivä. Voisi tietysti ajatella että jo pelkästään edellämainittujen asioiden niputtaminen samalle päivälle on jokseenkin huono-onnista...

Epäonnistumisen päivän idea on kyllä omalla tavallaan ihan fiksukin - epäonnistumisia ei pitäisi pelätä, joskin ajattelen että niistä tulisi oppia. Aina en kyllä ole oppinut, vakiorepertuaariini kuuluu mm. piirakka joka on muistaakseni onnistunut tasan kerran, mutta sen kerran kuin se onnistui, se oli tosi hyvää. Pitäisikö ottaa opikseen ja siirtyä autuaammille leivontamaille vai jatkaa sitkeästi harjoittelua, koska todennäköisesti se piirakka onnistuu taas joskus? (Enkä muuten aio nyt edes aloittaa kertomalla pieleen menneistä laihiksista tai kuntokuureista, puhumattakaan niistä ajoista kun noin kahden viikon ajattelin että jooga voisi olla minun lajini.)

Perisuomalaiseen tapaan on minunkin helppo näemmä listata epäonnistumisia, mutta entäs ne jutut, jotka olen oppinut yrityksen ja erehdyksen kautta? Ensimmäinen tekemäni juustokakku tarjoiltiin vanukkaana, koska liivatehommat menivät vähän pieleen. Siitä opittiin pari juttua, kuten esimerkiksi lukemaan ohje kunnolla. Liikuntajutuissa olen alkanut oppia kuuntelemaan omaa kroppaa vaikka lipsahduksia välillä sattuukin. Ja jos pelkäisin epäonnistumisia pelkäisin, en varmaan kirjoittaisi tätä juttuakaan koska voihan tästäkin floppi tulla. Mutta jos et edes yritä, et taatusti onnistukaan, joten leuka pystyssä kohti uusia vastoinkäymisiä!